Kunnon yöunet paransivat mielialaani kummasti. Menin nauttimaan aamupalaa hostellin keittiöön, tarjolla oli sitä iänikuista toastia, hedelmiä, kahvia ja olipa siellä vohveleitakin, mutta ne piti itse paistaa joten jätin välistä. En muutenkaan pysty syömään mitään makeaa aamuisin (samppanja ja mansikat on toki poikkeus), tärkeintä on saada kahvia per heti. Pienessä pöydässä istui vieri vieressä sekalainen joukko ihmisiä rupattelemassa, eikun sekaan vain! Hostellissa oli erinomainen tunnelma ja ensimmäinen aamupala lupaili hyvää myös kanssavieraiden suhteen.
Oli lauantaipäivä, ja päätin lähteä kulttuuriekskursiolle Austin Contemporary -galleriaan. Siellä oli Tom Sachsin näyttely, joka ei ollut järin suuri mutta aika kiinnostava, ja siellä vierähtikin rattoisasti muutama tunti. Tavoistani poiketen katsoin kaikki videoteokset mitä näyttelyssä oli, ja varsinkin tämä opastusvideo taiteilijan avustajille kiteyttää koko meiningin oivallisesti:
Oletteko huomaavinanne lieviä obsessiivis-kompulsiivisen mielenhäiriön oireita?
Näyttelyn jälkeen lähdin käymään trendikkäässä Socon kaupunginosassa. Mainittakoon, että julkinen liikenne Austinissa toimi taivaallisen hyvin verrattuna edellisiin kokemuksiini! Socossa kävin toisessa galleriassa, syömässä tacoja (ei vetänyt vertoja aidoille meksikolaisille, vaikka ravinteli oli palkittu "Austinin parhaana meksikolaisena") ja ikkunashoppailemassa Allen's Boots -liikkeessä. Tässä vaiheessa ajattelin ensimmäistä kertaa, että cowboy-hattu olisi aika siistiä omistaa. Palasin kuitenkin hostellille hatuitta, ja seurustelin olohuoneessa muiden kanssa. Huoneessani oli toinenkin suomalainen, mainio Sara, jonka kanssa oli kiva puhua "salakieltä". Ydintiimiimme kuuluivat myös Indianalainen pariskunta Autumn ja Ben, sekä Floridan Gainesvillestä kotoisin olevat Justin ja Michelle, pariskunta hekin. Tietenkin tiimissä oli myös satunnaisia vierailevia tähtiä. Tuona iltana taidettiin vaan olla hostellilla ja pelata maanmainiota Cards Against Humanity -korttipeliä. Yleensä pidän korttipelejä maailman tylsimpänä ajanvietteenä, mutta tämä peli osoittautui heti yhdeksi suosikkipeleistäni ikinä.
Säännöt ovat yksinkertaiset. Yksi pelaajista nostaa pakasta mustan kortin ja lukee sen ääneen. Kaikilla pelaajilla on kädessä 10 valkoista korttia, joista he valitsevat mielestään parhaan kortin täyttämään tyhjän kohdan mustassa kortissa. Mustan kortin vetäjä valitsee mielestään hauskimman vaihtoehdon, ja sen kortin laittaja saa seuraavaksi nostaa mustan kortin.
Seuraavat päivät vierähtivätkin aika nopeasti ohi, iltaisin käytiin katsomassa livebändejä, eräänä aamupäivänä mentiin isoon puistoon lennättämään leijoja (oli niin kylmä että oli pakko juoksennella leijan kanssa pitääkseen itsensä hengissä), syötiin hyvin, käytiin Thrift Storessa, mistä ostin maailman päheimmät aurinkolasit:
Käytän niitä tietenkin ironisesti.
Viimeisenä päivänä olin päättänyt, että se cowboyhattu on saatava. Lähdin siis taas Socoon Allen's Boots -liikkeeseen sovittelemaan hattuja, ja hieno stetsoni löytyikin nopeasti. Tuohon säähän se olikin mainio kapistus, melkein koko ajan satoi ja oli pirun kylmä (jotain +5). Maksoi aika paljon, mutta menköön, kun on niin hieno.
Illalla lähdin sitten Uber-kyydillä kohti Greyhoundia. Bussi vei Houstoniin, missä jouduin viettämään neljä tuntia ankealla Greyhound-asemalla odotellessani yöbussia takaisin New Orleansiin. Näillä asemilla on maailman epämukavimmat penkit ja muutenkin hirveää. Olin ostanut lipun noin viisi päivää aiemmin, mistä johtuen se maksoi vain 20$. Greyhoundia en voi kyllä suositella kuin hinnan puolesta, henkilökunta on kamalan tylyä ja bussit on usein myöhässä tai menevät rikki... Lisäksi asemilla ja busseissa on aika epäilyttävää porukkaa. New Orleansista mulla olisi seuraavana päivänä lento takaisin Fort Lauderdaleen / Miamiin, missä mahdollisesti koko reissun huipentuma alkaisi muutaman päivän päästä, nimittäin St. Patrick's Dayn Flogging Molly -risteily Bahamasille.
Kaiken kaikkiaaan Austin oli todella siisti paikka, artsy and edgy, hyviä livemusapaikkoja, hyvää ruokaa ja vaihtoehtokulttuuria. Tottakai siellä oli myös paljon cowboy-hattuja ja buutseja, ja lyllertäviä punaniskoja. Matthew McConaugheyta ei valitettavasti näkynyt.
Hostellin lähistöltä.
No comments:
Post a Comment